maanantai 20. helmikuuta 2012

Ehtoota arvon Herrat ja Rouvat!



eli heipä hei, armaat lukijat. Seuraa painavaa asiaa.
Blogimme tilasta, tai tarkemminkin pidempien tekstimerkintöjen puutteesta, huolestuneina Visionääri K. Puonti ja Tuottaja T. Jaatinen löivät viisaat päänsä yhteen ratkaisua etsien. Yhteistuumin tuo sädentivänspontaani kaksikkomme kehitteli idean armaan blogimme aktivointiviikosta. Myöhemmin päätimme työmäärän jakautuessa epätasaisesta venyttää aktivointikampanjan kaksiviikkoiseksi, jolloin kirjoitettavaa riittäisi kummallekin työmyyrälle yhtä paljon.
                             Aktiiviviikot tarkoittavat siis sitä, että seuraavien kahden viikon ajan oppilaat Kiia ja Tiia tulevat raportoimaan tähän blogiin kunkin koulupäivän sisällöstä. Alalle haluaville/alasta kiinnostuneille tämähän tarjoaa myös oivallisen mahdollisuuden tutustua realistisesti päivittäiseen media-alan opiskeluun. Nyt jos koskaan kannattaakin siis pysyä kanavalla!

Ensimmäisen raportin teille tarjoaa Visionäärimme K. Puonti.

***

Maanantai 20.2.2012

Maanantaita pidetään yleisenä kirosanana opiskeleville ja työssäkäyville. Maanantai on päivä, jolloin viikonlopun lomilta on palattava arkiseen aherrukseen, herättävä reippaana uuteen viikkoon. Usein myös viikonlopun käänteinen unirytmi verottaa pahiten juuri maanantaina, edellinen yö on jopa saattanut tulla valvottua kokonaan. (tästä voisin aasinsiltana myös kertoa teille termistä "Audiovisuaalisen maanantai", mutta jätän toiseen kertaan ja jatkan itse raporttia)
                             Itselleni maanantai on kuitenkin yleensä odotettu päivä, etenkin tänään. Syy löytyy siitä, että olen koko edellisen viikon joutunut makaamaan sohvallani minkälie ruton kourissa yskien keuhkoja pihalle aivojeni vuotaessa nenänkautta ulos (olin myös ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen kunnolla kuumeessa). Pako neljän kaatuvan seinän sisältä ja paluu elävien kirjoihin tuntuu lottovoitolta. Vaikka maanantaisen koulupäivän pituus allekirjoittaneelle onkin vain puolitoista tuntia.
                             Tänään olemme myös Tuottajan (T. Jaatinen) kanssa viimein päättäneet aktivoida blogimme (kampaajahan on suunniteltu jo pidempään, mutta toteutus on jäänyt, ku täs ny on ollu vähä kaikenlaista). Esitämme idean muulle blogiahoitavalle ryhmälle saaden kannatusta. Näin ollen laitetaan pystyyn myös pidempään suunniteltu "luokalaisten esittely blogissa" -kampanja. Ideana on, että jokainen luokkalainen vastaa (halutessaan) muutamaan ystävän kirja -tyyppiseen kysymykseen, ja vastaukset julkaistaan blogissa pikku hiljaa tiputellen. Idea saa sekin kannatusta ja alamme Tiian kanssa laatimaan kysymyksiä. Samalla hoidamme viimeviikolla kuvattujen vanhojen tanssi -pätkien siirtämisen kameroista koneille.
                             Kysymyksien laatiminen ei tietenkään luonnistu, ilman oikeaa polttoainetta, eli suuntaamme kahvioon hakemaan take away -juomia (Tuottajalle teetä, Visionäärille kahvia). Niin, luokissahan EI saisi syödä/juoda yhtikäs mitn, mutta totuuden nimissä on tunnustettava, että itse kukin tästä lipsuu ajallaan. Lupaamme kuitenkin ettemme sotke tahi juomiamme kaada. Toistaiseksi onnettomuuksilta onkin vältytty.
                             Ulkona on t-paitakeli, eli kahviolle (jonne on parinsadan metrin matka) ei tarvitse totutusti juosta (yleensä meikäläinen pinkoo tuon matkan tuhatta ja sataa "kylmäkylmäkylmä" -mantraa hokien). Saan kahvini ilmaiseksi, sillä satun kuulumaan eräänlaisen oppilaskuntamme hallitukseen luokkamme edustajana (vieläkun nyt muistan itteni sinne kokouksiin raahata).
                             Mukit kourassa ja työn touhussa saamme lopulta - luokkalaistemme innokkaalla avustuksella - kysymyslitanian valmiiksi, ja se luovutetaan kaikkien vastattavaksi. Enempää päivän aikana ei ehdi juuri tehdäkään, kello lyö puoli kaksi ja suurin osa luokkaa poistuu toisaalle. Muutama jää kuitenkin vielä tekemään juttujaan, kuten mie ja Tiia. Käyn opettajamme Jarmon kanssa päivän päätteeksi poliittisen keskustelun, johon Tuottaja ei halua osallistua. Menee liian filosofiseksi ja ahdistavaksi. Itsehän poden maailmantuskaa päivittäin.
                             Näissä tunnelmissa on hyvä aloittaa kouluviikko ja marssia muutoksia kokeneen Mordorin läpi kohti Käpykangasta (kaupan kautta). Ugh!

- KP

1 kommentti: