torstai 11. lokakuuta 2012

Syvälle sydämeen sattuu


10.10.2012

Elikkäs keskiviikkona mein luokalla oli ohjelmassa heti aamulla koodausta, kotisivujen, nääs. Koodaus on siitä jännä oppiaine, että se tuntuu kovasti jakavan mielipiteitä oppilaiden kesken. Osaa homma ei tunnu kiinnostavan sitten yhtään, toisille taas koodaus maistuu, kuin mannapuuro (anteeksi ontuva vertauskuva, meikäläinen on ruosteessa, vaikka kirjoitanki tätä nykyä ennemmän, kuin koko kesänä yhteensä). Allekirjoittanuthan on alkuvaikeuksien jälkeen kuulunut tähän jälkimmäiseen ryhmään, ja myönnettäköön, että kyllä nää keskiviikon koodaustunnit on aikalailla viikon kohokohta (heti torstain kuvistuntien jälkeen). Ei läheskään yhtä paljon hatuta herätä keskiviikkona, kun tietää, että pääsee vääntämään vähän HTML:ää heti aamusta. Eli sivuhuomautuksena pitää tähän väliin todeta tätä aasinsiltaa käyttäen, että joka aamu kaheksaan syö miestä, oikeasti, miun sisäistä kelloa ei ole tehty tämmöttiseen unirytmiin. Jakso on siis mennyt osaltain normaalia väsyneemmissä, sitä kautta ärsyyntyneemmissä merkeissä, eikä täyttä työpanosta oikeasti vaan jaksa koko aikaa antaa, kun unta on taustalla pari hassua tuntia. Olen pahoillani. (ja vähän tulee nää aktivointitekstit myöhässä, miulla on ylipaljon hommia niskassa tällä hetkellä, meinnaa pukkaa ressiä)

Köh, takaisin siihen aktivointiin. Tehtävähän oli tällä kertaa kasata itsenäisesti omaa nettisivua, jollainen meille jokaiselle pistettiin tehtäväksi. Eli aikapaljoltihan keskiviikko meni itsenäisen koodauksen parissa (mie kävin välistä Kiltakunnan kokouksessa, koska kaiken itselleni haaliman homman lisäksi kuulun siihenkin, nykyään ihan melkein virallisesti tiedotusvastaavan roolissa).
                                 Koodauksen jälkeen vaihtui hommaksi pakkaussuunnittelu, jossa porukka työskentelee aikalailla eritahtiin, osalla on kotelot (CD-kotelo, lahjapakkaus) valmiina, osa vääntää vasta leiskaa (kuten allekirjoittanut, kröhöm). Ainakin Tiia, Susa ja Teemu siirtyivät toiseen luokkaan leikkelemään pahveja, siinä, mie mie väänsin leiskaani ja nauroin Emmin kerrassaan nerokkaalle CD:n kansitaiteelle (olin myös hyvin väsynyt, toim. huom.).
                                 Ja sitten, kun oltais molemmat päästy hommiamme tulostamaan, ei homma onnistunutkaan, kun tehtiin ne liian isona tiedostona. Ei mahtunu paperille, perhana. Eikä saatu juuri apuakaan siihen tulosteluun, että loppupäivä meni ahkerasti kiroillessa. No, näitä sattuu, jos vaikka huomenissa saisi ne miljoona rästitehtävää tehtyä (toivossa on hyvä elää, sano lapamato).
                                 Mutta jottette hukkuisi tähän tekstivyöryyn, arvon lukijat, seuraa nyt kuvallinen raportaasi päivästä (joo, ei tuu meikästä valokuvaajaa, mut saa noista selvää). Kuvailun lomassa koetin puristaa luokkatovereista jotain kommenttia koskien suunnittelemiaan nettileiskoja, mutta hiljaista piteli. Annetaan siis kuvien puhella puolestaan.

- KP



Emmin CD-kotelon ulkoasusuunnitelma, joka kirvoitti ainakin allekirjoittaneelta monet väsyneet naurut.

Riina ja hänen nettisivunsa siinä, Riinan kommentti: "Hui näyttääpä punasille noi hiukset!"

Emmin nettisivu-ulkka, Emmin kommentti: "Älkää ottako mallia."

Allekirjoittaneen CD-kotelon ulkoasusuunnitelmaa (työ kesken toim. huom.)

Susanna ja Tiia työn touhussa, pakkaussuunnittelu on vakavaa hommaa.

Emmi ja Emmin hattu, joka on myös erään nimeltä mainitsemattoman Tiian pakkaussuunnitelutyö.

Teemu Koponen suunnitteli vaihtoehtoisen CD-kannen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti