Tosiaan arvon kollegani Tiian tavoin esitän omalta osaltani pahoitteluni tämän blogin puolittaisesta jäätymisestä aktivointikampanjan jälkeen (itse kampanjahan saatiin kunnialla läpi, vaikka välillä tekstin tuottaminen tahtoikin tökkiä). Vetoan samoihin syihin, kuin bloggaajatoverini, täs on tosiaan kevään mittaan ollu vähän kaiken laista (olen jälleen kerran keikkareissujen myötä kiertänyt puolet eteläistä Suomen maata).
Nyt puhaltavat kuitenkin uudet tuulet, olemme kaikessa hiljaisuudessa täällä pimeässä reiässä luolassamme hautoneet ilkeitä ihania juonia blogimme lukijoiden (joita kuulemma on muutamia) pään menoksi. Tai jotain. Kuten Tiia aiemmin mainitsikin, tulemme seuraavina viikkoina jossain määrin aktivoitumaan uudelleen (yritys on ainakin kova). Tiedossa on ainakin lisää ihmisesittelyjä sekä summausta menneestä lukuvuodesta, joka ainakin allekirjoittaneesta tuntuu kuluneen nopeasti, kuin Ladan jarrupalat.
Mutta näistä siis lisää lähitulevaisuudessa, nyt jos koskaan kannattaa pysyä kanavalla.
Sen verran tilannepäivitystä, että tällä hetkellä kaksikko Tuottaja&Visionääri viettää pidennettyä viikonloppua/läskeilylomaa kotikonnuillani armaan itärannikon syleilyssä (oli siinä Tiialla ihmettelemistä, kun vasta kartasta sijaintiamme tarkastaessaan totesi olevamme aivan meren rannan tuntumassa). Tarkoituksemme on palata täältä levänneinä, lihoneina (nytkin edessä on kahta eri kakkua ja jääkaapissa möllöttävät viimeiset pizzanrippeet) ja entistä luovempina. Nähtäväksi jää, miten tämä onnistuu.
Päätän raportin tähän ja ryhdyn syömään kakkua. On muuten hyvää. Minttusuklaakakkua. Onnom.
- K
